Kotimaisen
kalan puolesta
KS.17.03.2011
Kirkkonummen
Sanomat kertoi 6.3. 2011
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ennakkotiedosta, jonka
mukaan merialueen
ammattikalastuksen saalismäärä kasvoi vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Vuosien kuluessa saalismäärät ovat romahtaneet ja sen vuoksi uutinen
oli hyvä.
Lisäys tuli pääasiassa avomeren troolikalastuksessa paremmista silakka ja kilohailisaaliista, joissa kannat ovat nyt runsaita. Näitä kaloja suomalaiset eivät juurikaan syö, joten minkeille riitti ruokaa. Rannikkokalastuksessa ammattilaisillakin meni huonommin, kun merimetsot ovat karkottaneet kalaparvet uusille paikoille ja harmaahylkeet napostelevat parhaat kalat verkoista ja rikkovat pyydykset.
Sääliksi käy rannikon tuhansia kotitarve- ja harrastajakalastajia, joiden lohtuna ovat enää jutut menneiden vuosien kuhaja haukisaaliista. Rannoilla kiroillaan samaan aikaan merimetsoja ja luonnonsuojelijoita, jotka yksisilmäisyydessään unohtavat ihmisen. Suomalaisten ikiaikaisena oikeutena on ollut kalastaa omaan tarpeeseen ja saada siitä terveellistä elantoa. Vihreä politiikka unohtaa ihmisen, kun se hyvään sokeasti uskoen rikkoo luonnon kokonaisuuden. Tästä on esimerkkinä jääräpäisesti suojeltujen merimetsojen ja harmaahylkeiden kannan räjähdysmäinen kasvaminen, kun luontaista kannan tasaajaa ei ole.
RKTL:n selvityksen mukaan puolet rannikkokalastajista ilmoittaa merimetsojen
vaikeuttavan kalastuselinkeinon harjoittamista. Nopeasti lisääntyneet merimetsokannat aiheuttavat saaliin vähenemistä sekä pyydys- ja kalavaurioita. Merimetsot sukeltavat pyydysten verkon läpi ja rikkovat ne. Vauriot ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana. Pyyntialueita
on ollut pakko vaihtaa. Merimetsojen ravinnosta on kiistelty. Viimeisimmät selvitykset osoittavat, että merimetsoilla voi olla merkittävä vaikutus arvokalojen, esim. kuhan saaliiseen. Jatkossa selvitetään tarkemmin, missä määrin merimetsokanta vaikuttaa myös rannikon siian ja ahvenen esiintymiseen.
Merimetsojen metsästys ei ole EU-maissa sallittu, paitsi jos lintu aiheuttaa huomattavaa vahinkoa (lintudirektiivin 9. artikla). Tämän
perusteella esim. ranskalaiset kalanviljelijät saavat ampua merimetsoja.
Riistalinnuksi merimetsosta ei ole, kun sen lihaa pidetään pahan makuisena.
Lintu on ns. tuholainen.
Arvioiden mukaan merimetsojen määrä kasvaa Suomessa lähivuosina merkittävästi (BirdLife Suomi ry). Ammattikalastajien mielestä merimetsoja pitäisi saada metsästää Suomessa muiden vesilintujen tapaan.
Valtaosa ammattikalastajista piti RKTL:n tutkimuksen mukaan kuitenkin
harmaahyljettä (halli) vuonna 2009 haitallisempana kuin merimetsoa. Vuonna
2008 hallien aiheuttamat vahingot olivat ammattikalastajille kolminkertaiset
merimetsoihin verrattuna. Hallien määrä oli Suomen merialueilla vuoden 2010 laskennan mukaan edelleen vahvassa kasvussa. Koko määrä oli n. 9.600 hallia, joista suurin osa oli Ahvenanmaalla, Saaristomerellä ja Suomenlahden alueella n. 400 eläintä. Halli on kuitenkin hyvin liikkuva ja voi majoittua vihollisten
puuttuessa ja ravinnon perässä uusille alueille. Parina viime kesänä halleja on nähty jopa Kirkkonummen Linlon vesillä. Täysikasvuisena n. 300 kiloa
painava halli uros syö päivittäin kymmeniä kiloja kalaa, joten ymmärtää eläimen verottavan kalakantaa.
Meille Perussuomalaisille on tärkeää, että pitkän rannikon ja tuhansien järvien
maassa voidaan pyydystää ja myös saada kalaa. Kotimainen kala on puhdasta
ja lähes ilmaista ravintoa, kun sen itse pyytää. Meillä on elettävä ihmisten
ehdoilla. Kun merimetsoilla ja harmaahylkeillä ei ole luontaista vihollista pitämään kantoja kurissa, on niitä voitava metsästää.
Yhteistyössä alan järjestöjen ja valtiovallan kanssa on löydettävä keinot, joilla liian suuriksi paisuneita merimetso- ja harmaahyljekantoja ryhdytään välittömästi vähentämään.
PEKKA M. SINISALO
Kirkkonummen
Perussuomalaiset, pj.
Eduskuntavaaliehdokas
ammattikalastuksen saalismäärä kasvoi vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Vuosien kuluessa saalismäärät ovat romahtaneet ja sen vuoksi uutinen
oli hyvä.
Lisäys tuli pääasiassa avomeren troolikalastuksessa paremmista silakka ja kilohailisaaliista, joissa kannat ovat nyt runsaita. Näitä kaloja suomalaiset eivät juurikaan syö, joten minkeille riitti ruokaa. Rannikkokalastuksessa ammattilaisillakin meni huonommin, kun merimetsot ovat karkottaneet kalaparvet uusille paikoille ja harmaahylkeet napostelevat parhaat kalat verkoista ja rikkovat pyydykset.
Sääliksi käy rannikon tuhansia kotitarve- ja harrastajakalastajia, joiden lohtuna ovat enää jutut menneiden vuosien kuhaja haukisaaliista. Rannoilla kiroillaan samaan aikaan merimetsoja ja luonnonsuojelijoita, jotka yksisilmäisyydessään unohtavat ihmisen. Suomalaisten ikiaikaisena oikeutena on ollut kalastaa omaan tarpeeseen ja saada siitä terveellistä elantoa. Vihreä politiikka unohtaa ihmisen, kun se hyvään sokeasti uskoen rikkoo luonnon kokonaisuuden. Tästä on esimerkkinä jääräpäisesti suojeltujen merimetsojen ja harmaahylkeiden kannan räjähdysmäinen kasvaminen, kun luontaista kannan tasaajaa ei ole.
RKTL:n selvityksen mukaan puolet rannikkokalastajista ilmoittaa merimetsojen
vaikeuttavan kalastuselinkeinon harjoittamista. Nopeasti lisääntyneet merimetsokannat aiheuttavat saaliin vähenemistä sekä pyydys- ja kalavaurioita. Merimetsot sukeltavat pyydysten verkon läpi ja rikkovat ne. Vauriot ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana. Pyyntialueita
on ollut pakko vaihtaa. Merimetsojen ravinnosta on kiistelty. Viimeisimmät selvitykset osoittavat, että merimetsoilla voi olla merkittävä vaikutus arvokalojen, esim. kuhan saaliiseen. Jatkossa selvitetään tarkemmin, missä määrin merimetsokanta vaikuttaa myös rannikon siian ja ahvenen esiintymiseen.
Merimetsojen metsästys ei ole EU-maissa sallittu, paitsi jos lintu aiheuttaa huomattavaa vahinkoa (lintudirektiivin 9. artikla). Tämän
perusteella esim. ranskalaiset kalanviljelijät saavat ampua merimetsoja.
Riistalinnuksi merimetsosta ei ole, kun sen lihaa pidetään pahan makuisena.
Lintu on ns. tuholainen.
Arvioiden mukaan merimetsojen määrä kasvaa Suomessa lähivuosina merkittävästi (BirdLife Suomi ry). Ammattikalastajien mielestä merimetsoja pitäisi saada metsästää Suomessa muiden vesilintujen tapaan.
Valtaosa ammattikalastajista piti RKTL:n tutkimuksen mukaan kuitenkin
harmaahyljettä (halli) vuonna 2009 haitallisempana kuin merimetsoa. Vuonna
2008 hallien aiheuttamat vahingot olivat ammattikalastajille kolminkertaiset
merimetsoihin verrattuna. Hallien määrä oli Suomen merialueilla vuoden 2010 laskennan mukaan edelleen vahvassa kasvussa. Koko määrä oli n. 9.600 hallia, joista suurin osa oli Ahvenanmaalla, Saaristomerellä ja Suomenlahden alueella n. 400 eläintä. Halli on kuitenkin hyvin liikkuva ja voi majoittua vihollisten
puuttuessa ja ravinnon perässä uusille alueille. Parina viime kesänä halleja on nähty jopa Kirkkonummen Linlon vesillä. Täysikasvuisena n. 300 kiloa
painava halli uros syö päivittäin kymmeniä kiloja kalaa, joten ymmärtää eläimen verottavan kalakantaa.
Meille Perussuomalaisille on tärkeää, että pitkän rannikon ja tuhansien järvien
maassa voidaan pyydystää ja myös saada kalaa. Kotimainen kala on puhdasta
ja lähes ilmaista ravintoa, kun sen itse pyytää. Meillä on elettävä ihmisten
ehdoilla. Kun merimetsoilla ja harmaahylkeillä ei ole luontaista vihollista pitämään kantoja kurissa, on niitä voitava metsästää.
Yhteistyössä alan järjestöjen ja valtiovallan kanssa on löydettävä keinot, joilla liian suuriksi paisuneita merimetso- ja harmaahyljekantoja ryhdytään välittömästi vähentämään.
PEKKA M. SINISALO
Kirkkonummen
Perussuomalaiset, pj.
Eduskuntavaaliehdokas