Kaksikieliset koulut
Viime
viikkoina on herännyt vilkas keskustelu kaksikielisistä kouluista,
joista me perussuomalaiset olemme pitkään puhuneet Kirkkonummella.
Meillä päin ensimmäisenä laajempaa julkisuutta sai Kauniaisten
rehtoreiden haastattelu (Länsiväylä 23.11.2011), jossa herrat esittivät
ajavansa
erikielisiä lukioita yhteen. Olen pitkään yrittänyt saada kirjoituksiani asiasta paikallisiin lehtiin, siinä kuitenkaan onnistumatta (pois lukien Verkkonummi). Jo tätä ennen oli käyty keskustelua
useaan otteeseen Helsingin Sanomissa perusasteen kaksikielisten koulujen mahdollisuudesta yleensä. Helsingin Sanomien HS-raadissa (25.11.2011) lähes kaikki vastanneet olivat kaksikielisten koulujen puolella. Viimeisenä niittinä voidaan pitää opetusministeri Jukka Gustafssonin kommenttia, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole mitään estettä
järjestää perusopetus kaksikielisissä kouluissa Sama koskee tietenkin päiväkoteja. Samaisessa HS-raadissa Rkp:n entisen puheenjohtajan, vuosina 1979–1982 opetusministerinä toiminut Pär Stenbäck toteaa, että ”uutta koulumuotoa voitaisiin ainakin kokeilla perustamalla Helsinkiin
kaksikielinen suomen- tai ruotsikielinen koulu, esimerkiksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mallin mukaan”. Tyttäreni on kyseisen koulun oppilas ja voin lämpimästi kannattaa ajatusta.
Kaikki ymmärrämme myös, että yhteisillä tiloilla säästettäisiin mahtavasti kuntalaisten maksamia vero euroja.
Meillä Kirkkonummella perussuomalaisten politiikka on uutta. Saamme valtavasti kiitosta, kun olemme nostaneet esiin ongelmia, joita entinen RKP vetoinen politiikka on tänne vuosien aikana
synnyttänyt. Olemme avanneet keskustelun kaksikielisistä päiväkodeista ja kouluista. Ajamme tännekin monikielistä lukiota. Uskomme hankkeen toteutuvan vuosikymmenen lopulla. Ensin
rakennetaan suomenkielinen uusi keskustan peruskoulu Vesitornin mäkeen ja sen yhteyteen kunnolliset liikuntapalvelut tarjoava halli. Sen jälkeen uusimme lukio-opetuksen molempien kieliryhmien eduksi.
Olemme saaneet niskaamme valtavan syyteryöpyn, ilkivaltaa ja suoranaista väkivaltaa sekä sillä uhkailua ruotsinkielisten kuntalaisten taholta, koska olemme kyseenalaistaneet paikallisen vähemmistökieliryhmän nauttimia etuja. Olemme kuitenkin oikealla asialla.
Meille perussuomalaisille on tärkeää kaikkien kuntalaisten tasavertainen kohtelu. Tietenkin ymmärrämme, että ruotsinkieliset vetoavat erityisissä oikeuksissaan esim. kielilakiin. Säännöksiä voidaan Eduskunnan päätöksellä muuttaa ja pitääkin, jos laki on kansan enemmistön etuja
syrjivä, kohtuuton tai väärä. Näin demokratia toimii ja siinä ei ole kysymys vihapuheesta tai yllyttämisestä kansanryhmää vastaan. Suomen- ja ruotsinkielisiä opetusryhmiä ei saa yhdistää, mutta lainsäädäntö antaa eri kieltä käyttäville opetusryhmille mahdollisuuden saada opetusta
samassa koulurakennuksessa. Erikielisten ryhmien oppilaat voivat siis käyttää kouluruokalaa, liikuntatiloja tai välituntipihaa Olemme huomanneet, että ruotsinkielinen vähemmistö helposti
leimaa arvostelun vihapuheeksi ja tällä tavalla estää rakentavan keskustelun. Tapana on myös, että kaikkinainen ruotsinkielisten nauttimiin etuisuuksiin viittaaminen saa heissä aikaan reaktion, että
heitä sorretaan vähemmistönä. Tämä taas laukaisee suomenkielisissä tarpeen suojella ”heikompaa”.
Tämä meidän suomalaisten sisäsyntyinen oikeudenmukaisuuden tarpeemme, jota jotkin tahot säälittä käyttävät hyväkseen omien tarpeidensa eteenpäin ajamiseksi, on kansamme laakeriseppele,
mutta myös orjantappura, joka säälittä istutetaan päähämme.
Kielipuolue RKP on käynnistänyt laajan invaasion kielellisten etujen säilyttämiseksi ja edelleen lisäämiseksi (Kansalliskielistrategiahanke/Svenska Finlands Folktinget rf, ajatushautomo Magma/ Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Stiftelsen Tre smeder i Helsingfors). Suomenkieliset ovat asian huomanneet. On
uskomatonta, että samaan aikaan kun Suomessa joudutaan epäonnistuneen EU:n talouspolitiikan
vuoksi mittaviin säästöihin valtion perustehtävissä, esim. puolustusmenoissa ja muussakin kansakunnan turvallisuudessa, meillä olisi varaa ruotsinkielen opetuksen lisäämiseen ja ko. vähemmistö kansanosan etuoikeuksien kasvattamiseen. Tästä kirjoitti ansiokkaasti mm. Seppo
Satamo Suomen Kuvalehdessä (47/25.11.2011). Valjastammeko me nyt sisäisen- ja ulkoisen turvallisuutemme säästöt ruotsinkielisten aseman parantamiseen? Toivoisin, että esim. paikalliset poliitikot ja erityisesti kansanedustaja Raija Vahasalo osallistuisivat keskusteluun. Eduskunnan
sivistysvaliokunnan puheenjohtajana edustaja Vahasalolla on paljon vaikutusvaltaa asiassa.
Kielivapauden puolesta, ei ruotsinkielisiä vastaan!
Pekka M. Sinisalo
Kirkkonummen Perussuomalaisten pj
erikielisiä lukioita yhteen. Olen pitkään yrittänyt saada kirjoituksiani asiasta paikallisiin lehtiin, siinä kuitenkaan onnistumatta (pois lukien Verkkonummi). Jo tätä ennen oli käyty keskustelua
useaan otteeseen Helsingin Sanomissa perusasteen kaksikielisten koulujen mahdollisuudesta yleensä. Helsingin Sanomien HS-raadissa (25.11.2011) lähes kaikki vastanneet olivat kaksikielisten koulujen puolella. Viimeisenä niittinä voidaan pitää opetusministeri Jukka Gustafssonin kommenttia, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan ei ole mitään estettä
järjestää perusopetus kaksikielisissä kouluissa Sama koskee tietenkin päiväkoteja. Samaisessa HS-raadissa Rkp:n entisen puheenjohtajan, vuosina 1979–1982 opetusministerinä toiminut Pär Stenbäck toteaa, että ”uutta koulumuotoa voitaisiin ainakin kokeilla perustamalla Helsinkiin
kaksikielinen suomen- tai ruotsikielinen koulu, esimerkiksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun mallin mukaan”. Tyttäreni on kyseisen koulun oppilas ja voin lämpimästi kannattaa ajatusta.
Kaikki ymmärrämme myös, että yhteisillä tiloilla säästettäisiin mahtavasti kuntalaisten maksamia vero euroja.
Meillä Kirkkonummella perussuomalaisten politiikka on uutta. Saamme valtavasti kiitosta, kun olemme nostaneet esiin ongelmia, joita entinen RKP vetoinen politiikka on tänne vuosien aikana
synnyttänyt. Olemme avanneet keskustelun kaksikielisistä päiväkodeista ja kouluista. Ajamme tännekin monikielistä lukiota. Uskomme hankkeen toteutuvan vuosikymmenen lopulla. Ensin
rakennetaan suomenkielinen uusi keskustan peruskoulu Vesitornin mäkeen ja sen yhteyteen kunnolliset liikuntapalvelut tarjoava halli. Sen jälkeen uusimme lukio-opetuksen molempien kieliryhmien eduksi.
Olemme saaneet niskaamme valtavan syyteryöpyn, ilkivaltaa ja suoranaista väkivaltaa sekä sillä uhkailua ruotsinkielisten kuntalaisten taholta, koska olemme kyseenalaistaneet paikallisen vähemmistökieliryhmän nauttimia etuja. Olemme kuitenkin oikealla asialla.
Meille perussuomalaisille on tärkeää kaikkien kuntalaisten tasavertainen kohtelu. Tietenkin ymmärrämme, että ruotsinkieliset vetoavat erityisissä oikeuksissaan esim. kielilakiin. Säännöksiä voidaan Eduskunnan päätöksellä muuttaa ja pitääkin, jos laki on kansan enemmistön etuja
syrjivä, kohtuuton tai väärä. Näin demokratia toimii ja siinä ei ole kysymys vihapuheesta tai yllyttämisestä kansanryhmää vastaan. Suomen- ja ruotsinkielisiä opetusryhmiä ei saa yhdistää, mutta lainsäädäntö antaa eri kieltä käyttäville opetusryhmille mahdollisuuden saada opetusta
samassa koulurakennuksessa. Erikielisten ryhmien oppilaat voivat siis käyttää kouluruokalaa, liikuntatiloja tai välituntipihaa Olemme huomanneet, että ruotsinkielinen vähemmistö helposti
leimaa arvostelun vihapuheeksi ja tällä tavalla estää rakentavan keskustelun. Tapana on myös, että kaikkinainen ruotsinkielisten nauttimiin etuisuuksiin viittaaminen saa heissä aikaan reaktion, että
heitä sorretaan vähemmistönä. Tämä taas laukaisee suomenkielisissä tarpeen suojella ”heikompaa”.
Tämä meidän suomalaisten sisäsyntyinen oikeudenmukaisuuden tarpeemme, jota jotkin tahot säälittä käyttävät hyväkseen omien tarpeidensa eteenpäin ajamiseksi, on kansamme laakeriseppele,
mutta myös orjantappura, joka säälittä istutetaan päähämme.
Kielipuolue RKP on käynnistänyt laajan invaasion kielellisten etujen säilyttämiseksi ja edelleen lisäämiseksi (Kansalliskielistrategiahanke/Svenska Finlands Folktinget rf, ajatushautomo Magma/ Svenska Kulturfonden, Svenska folkskolans vänner, Föreningen Konstsamfundet, Stiftelsen för Åbo Akademi ja Stiftelsen Tre smeder i Helsingfors). Suomenkieliset ovat asian huomanneet. On
uskomatonta, että samaan aikaan kun Suomessa joudutaan epäonnistuneen EU:n talouspolitiikan
vuoksi mittaviin säästöihin valtion perustehtävissä, esim. puolustusmenoissa ja muussakin kansakunnan turvallisuudessa, meillä olisi varaa ruotsinkielen opetuksen lisäämiseen ja ko. vähemmistö kansanosan etuoikeuksien kasvattamiseen. Tästä kirjoitti ansiokkaasti mm. Seppo
Satamo Suomen Kuvalehdessä (47/25.11.2011). Valjastammeko me nyt sisäisen- ja ulkoisen turvallisuutemme säästöt ruotsinkielisten aseman parantamiseen? Toivoisin, että esim. paikalliset poliitikot ja erityisesti kansanedustaja Raija Vahasalo osallistuisivat keskusteluun. Eduskunnan
sivistysvaliokunnan puheenjohtajana edustaja Vahasalolla on paljon vaikutusvaltaa asiassa.
Kielivapauden puolesta, ei ruotsinkielisiä vastaan!
Pekka M. Sinisalo
Kirkkonummen Perussuomalaisten pj