Turvallisuuspolitiikka



Maailma on valitettavasti muuttumassa turvattomampaan suuntaan ja siihen on varauduttava. Terroristien ei missään olosuhteissa saa antaa vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaan eikä murhata viattomia ihmisiä. Jo pelkästään Suomen uskottavuuden takia muun maailman silmissä on terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaista kamppailua tehostettava voimakkaasti mm. palkkaamalla lisää poliiseja. On järkyttävää, että Suomessa koulutetaan poliiseja suoraan työttömyyskortistoon. Se on valtavaa voimavarojen haaskausta.


Suomella on periaatteessa kaksi mahdollisuutta tulevaisuuden turvallisuuspolitiikassa: jatkaa nykylinjalla puolueettomana, mikä mielestäni on hieman ontuvaa, koska kuulumme EU:hun, tai sitten liittoutuminen. Liittoutumisvaihtoehtoja on kaksi: Nato-jäsenyys tai EU:n yhteinen puolustus. Ainakaan EU:n uudet jäsenvaltiot eivät ole perustaneet EU:n yhteisestä puolustuksesta liittyessään Natoon. Tärkein ero mielestäni on se, että Natolla on todellista uskottavaa kykyä puolustaa jäseniään. EU:n oma sotilaallinen puolustuskyky on heikko ja sen mahdolliset turvatakuut lähinnä poliittinen solidaarisuuden osoitus -sotilaallinen paperitiikeri. Koska Venäjän tulevasta kehityksestä ei voida sanoa mitään varmaa, on Suomen säilytettävä oma uskottava puolustuksensa. On käsittämätöntä, että Suomi on mennyt mukaan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen, vaikka vieressä oleva sotilaallinen suurvalta eli Venäjä ei tee samoin. Suomea puolustaa parhaiten suomalainen. Muutoin en näe toistaiseksi juuri muuta uskottavaa keinoa tehostaa Suomen puolustusta ja turvallisuutta kuin liittyä Natoon, kuitenkaan asia ei ole tällä hetkellä Suomelle ajankohtainen. Tällöin saisimme pienin kustannuksin tukevan ja turvallisen suojamuurin Naton materiaalisen ylivoiman ja tuen muodossa. Arveluttavinta mielestäni on tosin lähettää nuorisoamme «puolustamaan» Suomea ja Natoa kauas kotoa rauhaanpakottamisoperaatioissa tai terrorismin torjunnassa. Uskoisin kuitenkin, että esim. Norjan ja Tanskan esimerkkien mukaan Suomelta odotettavan avun suuruus olisi neuvoteltavissa hyvinkin pieneksi, noin muutamaksi komppaniaksi.



Rajat ylittävä rikollisuus, huume- ja ihmiskauppa, rahanpesu, talousrikollisuus ja laiton siirtolaisuus on pyrittävä estämään. Kriisit on yritettävä ennaltaehkäistä jo etukäteen. Se tukee demokratiaa, ihmisoikeuksia ja vakaata taloudellista kehitystä. Venäjä-suhteissa on pystyttävä puhumaan myös aroista asioista, kuten ihmisoikeuskysymyksistä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä Karjalan kysymyksestä.