Ryhmäpuheenvuoro
29.11.2010
Kirkkonummen
PerusSuomalaisten
ryhmäpuheenvuoro
Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut!
Me perussuomalaiset olemme seuranneet tyytyväisinä, kuinka Kirkkonummen kuntakeskusta on vihdoin ryhdytty rakentamaan ja näin saadaan kuntalaisille mahdollisuuksia parempiin palveluihin myös omassa kunnassa. Samalla olemme kuitenkin pettyneitä, miten huonosti kunnan jätti-investointeihin on valmistauduttu.
Tästä kantavat tietenkin vastuun ne poliittiset ryhmät, jotka ovat viime vuosina asioista suvereenisti yhdessä päättäneet ja linjan ennakkoon sopineet. Politiikkaa on tehty niin, että nämä tahot kannattajineen hyötyvät ja muut maksavat. Nyt on lähellä aika, jolloin maksu lankeaa ja maksajia oikeasti tarvitaan. Kirkkonummea uhkaa ns. Karkkilan tauti. Kunnan velka asukasta kohti alkaa olla kohta 4000 euroa ja pian täytämme ns. kriisikunnan tunnusmerkit. Sitten asioistamme päättävät muut ?
Me perussuomalaiset näimme asioiden kehityksen jo vuosi sitten. Esitimme silloin kunnallisveron korotusta ja joidenkin menojen leikkauksia. Meille naurettiin ja mitään ei tehty.
Nyt ollaan suurien leikkausten kynnyksellä, joilla kuntalaisten peruspalveluja on pakko karsia. Budjettiesitys on rankasti alijäämäinen ja merkittävin keino alijäämän edes pieneen kattamiseen olisi henkilökunnan lomauttaminen. Tätä me perussuomalaiset emme hyväksy.
Kunnassa on tehtävä rakenteellisia uudistuksia! Onko kaksikielisyys välttämättä lisäarvo, mikäli valtio ei sitä riittävästi tue? Ymmärrämme hyvin, että kunnan n. 18 prosentin ruotsinkieliselle väestölle on turvattava palveluja omalla äidinkielellä. Emme tahdo riistää kenenkään äidinkieltä. Lyhyellä aikavälillä emme voi kaksikielisyydestä aiheutuville kustannuksille paljoakaan, mutta voimme sentään noudattaa kohtuutta. Nauttivatko Kirkkonummen ruotsinkieliset etuuksia, joita suomenkielisille ei ole mahdollista antaa? Ruotsinkieliset vetoavat kielilakiin (423/2003), joka tuli voimaan 1.1.2004. Erityisesti tämän lain 23 §:n ja 25 §:n määräykset (velvollisuus toteuttaa
kielellisiä oikeuksia ja palveluja) ovat monen epäkohdan taustalla. Kaksikieliset naapurikunnat lännessä Raaseporiin ja idässä Porvooseen saakka ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Nämä johtuvat arviomme mukaan em. lain liian tiukasta tulkinnasta toisen kieliryhmän eduksi. Valtiovalta on säätänyt kuntien hoidettavaksi uusia tehtäviä, jotka on tuotettava kahdella kielellä. Tätä menoa nykyiset kunnat eivät kestä. Sanonkin, että tulevien kansanedustajien on tähän puututtava. Lakia onmuutettava vastaamaan todellisuutta, mutta siihen asti on täälläkin elettävä. Perussuomalaiset vaativat kunnan virkamiehiltä ja muulta henkilökunnalta joustavuutta molempien kielten suhteen. Tällä ehkä palveluja tehostettaisiin ja vältyttäisiin lomautuksilta.
Kiitämme käydyistä budjettineuvotteluista ryhmien välillä, joissa monesta asiasta päästiin yksimielisyyteenkin ja lopuista päätämme rakentavasti tänään.
Pekka M. Sinisalo, Kirkkonummen PerusSuomalaisten (Kirpeät) pj.
Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut!
Me perussuomalaiset olemme seuranneet tyytyväisinä, kuinka Kirkkonummen kuntakeskusta on vihdoin ryhdytty rakentamaan ja näin saadaan kuntalaisille mahdollisuuksia parempiin palveluihin myös omassa kunnassa. Samalla olemme kuitenkin pettyneitä, miten huonosti kunnan jätti-investointeihin on valmistauduttu.
Tästä kantavat tietenkin vastuun ne poliittiset ryhmät, jotka ovat viime vuosina asioista suvereenisti yhdessä päättäneet ja linjan ennakkoon sopineet. Politiikkaa on tehty niin, että nämä tahot kannattajineen hyötyvät ja muut maksavat. Nyt on lähellä aika, jolloin maksu lankeaa ja maksajia oikeasti tarvitaan. Kirkkonummea uhkaa ns. Karkkilan tauti. Kunnan velka asukasta kohti alkaa olla kohta 4000 euroa ja pian täytämme ns. kriisikunnan tunnusmerkit. Sitten asioistamme päättävät muut ?
Me perussuomalaiset näimme asioiden kehityksen jo vuosi sitten. Esitimme silloin kunnallisveron korotusta ja joidenkin menojen leikkauksia. Meille naurettiin ja mitään ei tehty.
Nyt ollaan suurien leikkausten kynnyksellä, joilla kuntalaisten peruspalveluja on pakko karsia. Budjettiesitys on rankasti alijäämäinen ja merkittävin keino alijäämän edes pieneen kattamiseen olisi henkilökunnan lomauttaminen. Tätä me perussuomalaiset emme hyväksy.
Kunnassa on tehtävä rakenteellisia uudistuksia! Onko kaksikielisyys välttämättä lisäarvo, mikäli valtio ei sitä riittävästi tue? Ymmärrämme hyvin, että kunnan n. 18 prosentin ruotsinkieliselle väestölle on turvattava palveluja omalla äidinkielellä. Emme tahdo riistää kenenkään äidinkieltä. Lyhyellä aikavälillä emme voi kaksikielisyydestä aiheutuville kustannuksille paljoakaan, mutta voimme sentään noudattaa kohtuutta. Nauttivatko Kirkkonummen ruotsinkieliset etuuksia, joita suomenkielisille ei ole mahdollista antaa? Ruotsinkieliset vetoavat kielilakiin (423/2003), joka tuli voimaan 1.1.2004. Erityisesti tämän lain 23 §:n ja 25 §:n määräykset (velvollisuus toteuttaa
kielellisiä oikeuksia ja palveluja) ovat monen epäkohdan taustalla. Kaksikieliset naapurikunnat lännessä Raaseporiin ja idässä Porvooseen saakka ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Nämä johtuvat arviomme mukaan em. lain liian tiukasta tulkinnasta toisen kieliryhmän eduksi. Valtiovalta on säätänyt kuntien hoidettavaksi uusia tehtäviä, jotka on tuotettava kahdella kielellä. Tätä menoa nykyiset kunnat eivät kestä. Sanonkin, että tulevien kansanedustajien on tähän puututtava. Lakia onmuutettava vastaamaan todellisuutta, mutta siihen asti on täälläkin elettävä. Perussuomalaiset vaativat kunnan virkamiehiltä ja muulta henkilökunnalta joustavuutta molempien kielten suhteen. Tällä ehkä palveluja tehostettaisiin ja vältyttäisiin lomautuksilta.
Kiitämme käydyistä budjettineuvotteluista ryhmien välillä, joissa monesta asiasta päästiin yksimielisyyteenkin ja lopuista päätämme rakentavasti tänään.
Pekka M. Sinisalo, Kirkkonummen PerusSuomalaisten (Kirpeät) pj.